Akseli Gallen-Kallela
Teoksia
- Poika ja varis, 1884.
- Akka ja kissa, 1885.
- Démasquée, 1888.
- Aino-taru, 1891.
- Sammon taonta, 1893.
- Symposion, 1894.
- Väinämöisen lähtö, 1895.
- Sammon puolustus, 1896.
- Velisurmaaja, 1897.
- Joukahaisen kosto, 1897.
- Lemminkäisen äiti, 1897.
- Omakuva, 1897.
- Kullervon kirous, 1899.
- Tuonelan virralla, 1903.
- Ad Astra, 1894, 1907.
Vanhemmat
- isä: Peter Wilhelm Gallén
- äiti: Mathilda Wahlroos
Akseli Gallen-Kallela kuuluu Suomen merkittävimpiin kuvataiteilijoihin. Ennen kaikkea hän oli suomalaiskansallisen taiteen uranuurtaja ja tärkein kehittäjä; kansallisromantiikaksi kutsuttu visuaalinen tyyli oli ennen kaikkea hänen luomuksensa. Suurelle yleisölle Gallen-Kallela tuli tunnetuksi erityisesti kansallisten merkkiteosten, Kalevalan ja Seitsemän veljeksen, kuvittajana. Modernin taiteen edustajat eivät enää 1920-luvulla arvostaneet Gallen-Kallelaa, mutta myöhemmin on ihailtu erityisesti hänen monipuolisuuttaan. Hän oli myös grafiikan alan ja taidekäsityön edelläkävijä, joka antoi herätteitä arkkitehtuurillekin.
Pariisi 1887-1889
- Académie Julian
- Atelier Cormon
Aino-taru
- Pariisin maailmannäyttelyssä toisen luokan mitali.
- Ad Astra, 1907. Ensimmäinen versio valmistui 1894.
